Kirkonkirjat
Mitä kirkonkirjat ovat?
Kirkonkirjat ovat Suomen tärkeimpiä sukututkimuksen lähteitä. Seurakunnat pitivät syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luetteloita sekä rippikirjoja ja muuttaneiden luetteloita. Vanhimmat säilyneet kirkonkirjat ovat 1600-luvulta. Koska Suomi kuului Ruotsiin vuoteen 1809 asti, varhaisimmat kirjaukset ovat ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä merkintöjä alkoi esiintyä laajemmin vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen. Rippikirjat ovat erityisen hyödyllisiä, sillä ne sisältävät perhekunnittain kootut tiedot asuinpaikoista ja muutoista.
Syntyneiden ja kastettujen luettelot – syntymäaika, vanhemmat, kummi
Vihittyjen luettelot – aviopuolisot, todistajat, vihkimispäivä
Kuolleiden luettelot – kuolinaika, ikä, kuolinsyy
Rippikirjat – perhekunnittain kootut tiedot, luku- ja kirjoitustaito
Muuttaneiden luettelot – sisään- ja ulosmuutot seurakunnasta
Haaste
Miksi vanhojen kirkonkirjojen lukeminen on niin vaikeaa?
Vanhojen kirkonkirjojen lukeminen vaatii tottumattomalta lukijalta paljon työtä. Varhaisimmat merkinnät on kirjoitettu vanhalla ruotsinkielisellä kaunokirjoituksella tai goottilaisella kirjoituksella, joka näyttää nykysilmään vieraalta. Suomalaiset nimet esiintyvät ruotsinkielisissä kirjauksissa usein ruotsalaistetussa muodossa. 1800-luvun puolivälin jälkeen alkoi esiintyä suomenkielisiä merkintöjä, mutta käsiala vaihteli suuresti kirkkoherran mukaan. Haalistunut muste, kosteusvauriot ja paperin ikä tekevät lukemisesta entistä vaikeampaa.
Vanha ruotsinkielinen kaunokirjoitus – erilainen kuin nykyruotsi
Goottilainen kirjoitus (fraktuura) – terävät, kulmikas kirjaimet
Suomalaiset nimet ruotsalaistetussa muodossa – Matti voi olla 'Matts', Liisa 'Lisa'
Haalistunut muste ja kosteusvauriot vuosisatojen takaa
Jokaisen kirkkoherran yksilöllinen käsiala tuo oman haasteensa
Ratkaisu
Näin tekoälylitterointi toimii
Transkribus käyttää tekoälyä, joka on koulutettu miljoonilla historiallisilla käsialanäytteillä. Toisin kuin tavallinen OCR, joka ei selviä käsinkirjoitetusta tekstistä, Transkribus tunnistaa vanhan ruotsinkielisen kaunokirjoituksen, goottilaisen kirjoituksen ja suomenkieliset merkinnät. Lataa skannaus tai valokuva, valitse sopiva tekoälymalli ja saat luettavan tekstin muutamassa sekunnissa. Jokainen rivi saa luotettavuusarvion, joten näet heti, mitkä sanat kannattaa tarkistaa.
Lataa skannaus tai valokuva mistä tahansa lähteestä
Tekoäly tunnistaa automaattisesti sivun asettelun ja tekstirivit
Litterointi muutamassa sekunnissa, luotettavuusarvio joka riville
Sisäänrakennettu editori alkuperäisen ja litteroinnin vertailuun
Vienti PDF-, DOCX-, TEI- tai tekstitiedostona
Sukututkimus
Kirkonkirjasta sukupuuhun
Kirkonkirjat ovat sukututkimuksen perusta Suomessa. Syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luettelot sisältävät nimet, päivämäärät ja paikat, jotka yhdistävät sukupolvia. Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa on miljoonia skannattuja sivuja vapaasti saatavilla. Skannauksien lukeminen on kuitenkin pullonkaula, johon tekoälylitterointi tarjoaa ratkaisun. Voit käsitellä kokonaisia kirkonkirjoja kerralla ja hakea litteroitua tekstiä sukunimillä.
Käytä Kansallisarkiston Digitaaliarkiston skannauksia suoraan
Käsittele kokonaisia kirkonkirjoja kerralla, ei yksittäisiä sivuja
Kokotekstihaku litteroiduista kirkonkirjoista sukunimien löytämiseksi
Vie tiedot sukututkimusohjelmistoihin sopivassa muodossa
Usein kysytyt kysymykset
Valmiina lukemaan vanhoja kirkonkirjoja?
Luo ilmainen tili ja aloita kirkonkirjojen litterointi jo tänään. 50 ilmaista krediittiä kuukaudessa, ei luottokorttia.
50 ilmaista krediittiä kuukaudessa – ei luottokorttia
200 milj.+Käsiteltyä sivua
500 000+Käyttäjää
300+Tekoälymallia